Ja talvi saapui Rautilaan. Halusimme vähän valoa ulos, joten ripustimme simppelit koristevalot pieniin kartiokuusiimme. Lumen tultua naureskelimme, että meillä on nyt oma hattivattirivistö.

Ei tällä kertaa päästy ns. ”jouluksi uuteen kotiin”, mutta päästiin jouluksi sisähommiin. Saimme vihdoin kuusilankkulattian asennettua kokonaisuudessaan ja seuraavana oli vuorossa kylppärin ja vessan lattia, joka tulisi olemaan savea. Rakennesuunnittelija oli piirtänyt pohjaksi lujalevyn, mutta sen alle piti keksiä vielä jotain. Olimme viime kesänä sahauttaneet tonttimme männyistä lattialautoja ja koska meillä oli niitä valmiina varastossa, päätimme tehdä pohjan niistä.

Mistä väliovet?

Väliseinärungot sahasimme itse niistä puista, jotka jäivät ylimääräisiksi perustusten rakentamisesta ja vanhat, kokopuiset väliovet bongasimme Torista. Kierrätystä parhaimillaan!

Emme halunneet väliovia perinteisistä MDF- tai HDF -materiaaleista niiden mahdollisten liima-ainepäästöjen vuoksi. Mutta toisaalta, jos halusimme vanhat ovet, emme voineet olla varmoja minkälaisen sisäilman omaavista rakennuksista ne olivat tulleet. Uusien kokopuisten ovien teettäminen ei sopinut budjettiimme, joten meillä oli pieni dilemma.

Torista löytyi myynti-ilmoitus ovista, jotka oltiin purettu pois uusien tieltä 1920-luvun asuinrakennuksesta Helsingin Töölöstä. Ovet olivat sopivan kokoiset, joten päätimme käydä ainakin ”haistelemassa” niitä. Ovet läpäisivät tämän tulikokeen, joten toimme ne tyytyväisinä kotiin. Tekemistä niissä tietysti vielä oli, sillä vanhat maalit piti saada pois, eikä niissä ollut karmeja.

Ensimmäisestä ovesta tehtiin vaatehuoneen liukuovi, joten sille ei onneksi tarvinnut värkätä karmeja. Mielestämme siitä tuli oikein hieno! Vanhoissa ovissa on kyllä sitä omaa ”charmia”.

Muut postaukset

Seuraava:

Kaikkiin postauksiin pääset sivulta Blogi.

Edellinen:

Text

Text Text Text