Peppu edellä puuhun
Ehkä oletkin jo aikasempia postauksiamme lukiessasi huomannut, että olemme periaatteen ihmisiä. Yksi periaate tuntuu olevan meitä erityisen lähellä, nimittäin se, että menemme perinteisesti peppu edellä puuhun…
Näin siis karrikoidusti. 😏 Saimme ulkoverhouksen valmiiksi ennen sisätiloja ja tässä kuussa, huom. marraskussa, päätimme laittaa pihan kuntoon.
Puolustuksena sanottakoon, että silloin marraskuun alku oli erityisen lämmin ja ulkokasvit olivat puutarhakauden päättyessä hurjasti alennuksessa. Kuulemma syksyllä istutettuja kasveja ei myöskään tarvitse kastella yhtä tiheästi, kuin keväällä istutettuja. Tämä kuulosti varsin miellyttävälle, sillä kukaan meistä ei omaa sitä kuuluisaa viherpeukaloa.
Käytimme siis tilaisuuden hyödyksi ja rohmusimme alelaareista loput sopivat kasvit. Lisäksi viime vuonna talon perustuksia kaivaessa yhtään maata tai kiveä ei viety pois, joten meiltä löytyi myös materiaalia mitä levitellä. Ainut ongelma vain oli, että meillä ei ollut hajuakaan siitä, mikä voisi olla hyvää tai toimivaa pihasuunnittelun puolesta. Tiesimme vain, ettemme halunneet(kaan) nurmikkoa, vaan halusimme minimalistisen puutarhan (ts. mahdollisimman helppohoitoisen).
Onneksi isovanhemmillani oli tämän suhteen elämänkokemusta ja visiota, joten he saivat vapaat kädet muokata pihasta sellaisen minkä näkivät parhaaksi. Äärettömän suuri kiitos heille!
Perinteisten puutarhahommien lisäksi tehtiin vähän purkutöitä eli laitettiin kumoon edellisten vuosien puuliiterit. Kuitenkin selvästi jännittävintä oli seurata rakkaan puuceemme siirtoa. Kaatuuko se? Meneekö se rikki? Jäämmekö vessaa vaille? Kaikeksi onneksi sekin sujui hienosti.
Täysin valmishan piha ei ole (ovatko ne koskaan?), mutta suurimmat linjaukset saatiin tehtyä. Näiden töiden jälkeen oli helppo siirtyä sisähommiin.
