Peltiä, paperia ja leijonia

Konesaumattu peltikatto

Päätimme jo ennen rakennusprojektimme aloittamista, että taloomme tulee konesaumattu peltikatto. Halusimme pitkäikäisen, helppohoitoisen katon ja ennen kaikkea minimoida mahdolliset vuotoriskit, nimittäin konesaumatun peltikaton kiinnittämistä varten ei tarvitse tehdä yhtäkään reikää pellin läpi! Muutkin läpiviennit pystytään saumaamaan yhtenäiseksi katon kanssa ja kattosillat, lumiesteet yms. kiinnitetään kattoa rikkomatta.

Peltikaton heikkouksina voi pitää sitä meteliä, joka kuuluu kun sade ropisee peltiin. Meitä se ei kuitenkaan haittaa, sillä nautimme ko. äänestä. Tuleehan yläpohjaan myös 500 mm purueristettä, joten sisällä desibelit eivät tule olemaan ihan samaa luokkaa kuin suoraan peltikaton alla oleskellessa.

Muihin peltikattoihin verrattuna konesaumatussa peltikatossa tulee asennuksen jälkeen näkymään ns. käden jälki, eli tietyssä valossa ja kulmasta katsoessa pellissä näkyy aaltoilua ja pieniä lommoja. Se ei kuitenkaan vaikuta katon toimintaan vaan on vain esteettinen tekijä. Mielestämme tämä kuitenkin sopii varsin hyvin taloomme.

Paperia sulle, paperia mulle...

Seuraava työvaihe sisällä oli sisäkaton paperitus. Rehellisesti sanottuna tämän työn aloitus oli kovin turhauttavaa. Pitkä rulla fletkua paperia, joka pitäisi saada painovoimaa uhaten nidottua kattoon. Tähän, kuten muihinkin uusiin työvaiheisiin, pätee toteamamme sääntö: työ alkaa sujumaan jouhevasti, mutta vasta kun homma lähentelee loppuaan. 🥴

Kun sisäkatto oli saatu ilmatiiviiksi, oli aika kohdistaa huomio lattiaan. Tavoitteena oli, että jatkossa lattian kautta ei voi ihan samalla tavoin kurkistaa sisälle (kuva 6).

Ensin asensimme Runkoleijonat alapohjaan ja sen jälkeen nidoimme ja teippasimme paperit varmistaaksemme ilmatiiviyden (tähän muuten löytyy mainioita vinkkejä Perinnemestarin remonttikirjasta).

Alapohjamme tuulettuvaisen luonteen vuoksi oli äärimmäisen tärkeää, että olimme tarkkoja tässä työssä. Myöhemmin pienimmätkin ilmavuodot voivat nimittäin muodostua epämiellyttäväksi vedon tunteeksi. Pahimmassa tapauksessa talvella sisällä puhaltaisi niin, että villasukat pyörivät jaloissa. Tämän siis päätimme välttää, joten… Maltti on valttia ja tarkkuus kunniaan!