Haluan terveen kodin

Materiaalilla on väliä

Sisäilmaongelmista sairastumisen jälkeen kokeilimme asumista useissa eri ikäluokan rakennuksissa. Kaikissa oireilimme enemmän tai vähemmän ja rehellisesti sanottuna kyllästyin siihen. Rupesin pohtimaan, mikä tekee talon sisäilmasta haitallisen. Mikä tekee ”terveen” talon? Jos minulla olisi mahdollisuus, minkälaisen talon rakentaisin itselleni? Mitä materiaaleja käyttäisin?

Aloitin tutkimustyön lukemalla kirjoja perinnerakentamisesta, tutkimuksia sisäilmasta ja rakennusmateriaalien käyttäytymisestä erilaisissa olosuhteissa. Halusin talon sellaisista materiaaleista, jotka voisi periaatteessa heittää keskelle luontoa ilman, että siitä on mitään haittaa. Koska tämä on mahdollista toteuttaa, niin en vieläkään ymmärrä miksi me ihmiset haluamme ympäröidä itsemme materiaaleilla, jotka luontoon joutuessaan ovat haitallisia tai jopa myrkyllisiä ympäristölle.

En muista tarkkaan, miten päädyin EcoCocon:in verkkosivuille lukemaan olkipaalielementeistä, mutta olen iloinen että niin kävi. Sitä kautta kaivauduin entistä syvemmälle cradle to cradle -konseptiin sekä saven ihmeelliseen maailmaan.

Minkälaisen talon haluamme?

Talon pohjan ja ulkonäön suhteen lähdimme liikkeelle ihan yksinkertaisista asioista. Mikä olisi hyvää ja toimivaa meidän perheen tarpeisiin? Mitä ehdottomasti halutaan ja mistä voi luopua?

Rakennuksen vikasietoisuuden puolesta halusin muutamia ominaisuuksia:

• Pilariperustus kalliolle

  • Näin saadaan varmasti tuulettuva alapohja, eikä silloin mm. radonista tai kosteuden kertymisestä tarvitse erityisemmin huolehtia

• Pidemmät räystäät suojelemaan talon julkisivua

  • Avoräystäät huollon helpottamiseksi

• Yksinkertaisen mallisen katon, sillä liitoskohdat ovat yleensä ne, jotka ensimmäiseksi vuotavat

  • Pitkäikäisen kattomateriaalin. Valitsimme konesaumatun peltikaton, sillä siihen ei porata reikiä, toisin kuin suurimpaan osaan tavallisista peltikatoista

• Vinttitilan, jota ei koskaan käytetä asumiseen, jotta yläpohjaa olisi myös tarvittaessa helppo huoltaa

Tiedän, että olisimme saaneet enemmän kuin tuplattua talon asuinneliöt, jos olisimme tehneet alapohjasta kellarin ja vintistä asuintilaa. Joillekin se sopii. Mutta halusimme talon, jossa mahdolliset ongelmakohdat on minimoitu. Jos ei mitään muuta, niin ainakin se antaa mielenrauhaa.

Halusin myös ehdottomasti painovoimaisen ilmanvaihdon. Yhdyn näihin erään koneellisen ilmanvaihdon alan ammattilaisen suusta päässeisiin sanoihin:

”Olen työssäni kohdannut vain kahdenlaista koneellista ilmanvaihtoa: huonoa ja hyvin huonoa”.

Omiin periaatteisiini ei myöskään sovi se, että yksi talon käytön oleellisimmista asioista on täysin sähkön varassa. Mielestäni talon perusominaisuudet pitää pystyä toimimaan myös ilman sähköä.

Mistä saamme arkkitehdin?

Alussa ajattelimme, että jokainen rakennusprojekti vaatii arkkitehdin. Kyselimme siksi tarjouksia arkkitehtitoimistoilta ja ne saatuamme totesimme, että mikäli haluaisimme saada talon rakennettua muutaman vuoden sisällä, meidän täytyy yrittää pärjätä ilman. ”Rahalla saa ja hevosella pääsee” - kuten sanotaan.

Loppujen lopuksi me pärjättiin kyllä hyvin ilmankin. Lähetimme suunnittelemamme talopohjan rakennuspiirtäjälle, joka piirsi sen puhtaaksi. Ja sen piirroksen perusteella rakennesuunnittelija teki rakennesuunnitelmat.

Lähdimme itse suunnittelemaan taloa ihan ensiksi perinteisesti kynällä ja paperilla. Sitten löysin myös mainion verkkopohjaisen ohjelman (floorplanner.com), joka on huomattavasti auttanut meitä talon suunnittelussa. Ohjelmalla saa tehtyä talopohjia 2D:nä, mutta omissa tekeleissä pääsee myös kulkemaan 3D:nä. Paperilla jokin mitta tai huonejärjestys voi näyttää ihan hyvältä, mutta kun virtuaalisesti kuljet talossasi, huomaat paremmin mitkä ominaisuudet eivät toimi tai miten sitä voisi parantaa.

En sano, että saimme ”korin” heti ensi yrittämällä. Talopohja onkin elänyt aikamoisesti parin vuoden aikana, tästäkin kuvasta pohja on vielä muuttunut. Lisätään sitä ja poistetaan tätä. Mitä jos vaihdetaankin wc:n ja vaatehuoneen paikkaa? Jos keittiön lisäkaappien sijaan tehdäänkin ruokakomero? Suuri hatunnosto rakennuspiirtäjämme kärsivällisyydelle!

Kaikki muutokset ovat tosin olleet parempaan päin. Siksi sanoisin, että suunnittelulle kannattaa varata hyvin aikaa. Jokin idea voi olla sillä hetkellä mainio, mutta puolen vuoden päästä mielipide saattaa muuttua. Tosin, liian kauaakaan ei kannatta venyttää, mikäli joskus toivoo projektinsa toteutuvan!